Yksi Twitteriä, Instagramia ja Snapchatia. Ihmiset etsivät

Yksi tärkeimmistä vaatetusalankinkuluttajan ostokäyttäytymiseen ja palvelun kokemiseen vaikuttavista sosiaalistatekijöistä on perhe. Lapsena opitaantapoja, arvoja ja kulutustottumuksia, jotka näkyvät ostopäätöksissä jaostotilanteissa käyttäytymisessä myöhemmin. Miehen ja naisen roolit vaihtelevattuoteryhmittäin, mutta perinteinen roolijako muuttuu koko ajan.

Miehet ovatpääsääntöisesti kiinnostuneempia auto- ja viihde-elektroniikkaostoista kunnaiset vastaavat usein päivittäistavaroista, kodin tarvikkeista ja vaatteista.George Katonan mukaan kuluttajat tekevät ostopäätöksiä vain harvoin kysymättämielipidettä lähipiiriltään. (Bergström ym. 2015, 112–114; Lahtinen ym. 2001,25) Ystävillä on perheen jälkeen toisiksisuurin vaikutus kuluttajan ostopäätökseen. Ystävän tai tutun kehut jasuositukset herättävät halun tai tarpeen hankkia tai kokeilla tuotetta. Kotler(2006, 163–164) mainitsee jokaisen sosiaalisen ryhmän omaavan mielipidejohtajan.

Myös sosiaaliset yhteisöt vaikuttavat huomattavan paljon kuluttajanostopäätökseen. Nykypäivänä älypuhelimia käyttää yli 60% suomalaisista jainternetissä käydään useita kertoja päivässä. 16-89-vuotiaista yli puolet ovatmukana erilaisissa yhteisöpalveluissa ja sosiaalisessa mediassa.Tiedonhakupalveluita käytävät lähes 90% verkossä kävijöistä. Sosiaalisiayhteisöjä perustetaan esimerkiksi tuotemerkkien tai muiden käyttäjilletärkeiden asioiden ympärille. Myös H&M käyttää markkinoinnissaan paljonpikaviestipalveluja, kuten Twitteriä, Instagramia ja Snapchatia. Ihmisetetsivät ja jakavat omia kokemuksiaan palveluiden ja tuotteiden käytöstä, jonkaseurauksena kuluttaja muodostaa odotuksia, jotka vaikuttavatasiakastyytyväisyyteen. Sosiaalisten yhteisöiden merkitys päätöksenteossakasvaa koko ajan.

(Bergström ym. 2015, 115–116; Solomon 2006, 408) Tulot, koulutus, ammatti ja varallisuusmäärittelevät yksilön ja perheen yhteiskunnallisen sosiaaliluokan. (Kotler ym.2006, 141)  Yleensä ihmiset kuluttavat saman verran,kun olettavat sosiaaliluokkansa keskimäärin kuluttavan. Statuskuluttajiksikutsutaan ihmisiä, jotka haluavat kuulua ylempään sosiaaliluokkaan ja näinkuluttavat enemmän kuin mihin heillä olisi varaa. Köyhäilijöiden tavoitteenapuolestaan on näyttää varattomimmilta kuin he todellisuudessa ovat.

Pohjoismaissa sosiaaliluokkien erot ovat hyvin pienet ja luokasta toiseenliikkuminen on helppoa. Helsingin sanomien mukaan Suomessa yhteiskuntaluokkiaon kuusi: eliitti, asiantuntijat, kipuajat, duunarit, leipätyöläiset javähäosaiset (Helsingin Sanomat 2014, kuukausiliite; Lee & Luster 2015) Viimeinenvaatetusalan ostajan käyttäytymiseen ja palvelun laadun kokemiseen vaikuttavatekijä on kulttuuri. Kulttuuri määritellään sarjana perusarvoja, käsityksiä,haluja ja käytöksiä, jotka opitaan yhteiskunnan jäsenenä perheeltä ja muiltatärkeiltä instituutioilta. Sillä on kahdenlaisia vaikutuksia yksilöntoimintaan. Ensinnäkin kulttuurin perustan tekijöihin, kuten historiaan,arvoihin, uskontoon, asumistapoihin ja ihmissuhteisiin, kasvetaan lapsestalähtien. Toiseksi kulttuurilla on myös ulkoisia symboleita, perinteitä,rituaaleja ja sankareita, jotka syntyvät kulttuurin perustasta.

H&M:lläkulttuuri näkyy esimerkiksi ympäristöarvoina ja vastuullisuutena. Kulttuurinlisäksi myös alakulttuurit vaikuttavat niin mediakulutukseen, ruokatapoihin,vapaa-ajan harrastuksiin, kuin pukeutumiseen ja uutuustuotteiden kokeilunhalukkuuteen. Alakulttuuri on ryhmä ihmisiä, jotka jakavat samanlaisenyhteisiin elämänkokemuksiin ja -tilanteisiin perustuvan arvomaailman.

Alakulttuureilla on yhteiset tavat ja kulutusmuodot ja monille se muodostuuelämäntavaksi. (Bergström ym. 2015, 118–120; Kotler ym. 1999, 136)  1.1       Vaatetusalankuluttajan ostoprosessi Niin kuin luvussa 2.1 kerrottiin, kuluttajandemografiset, psykologiset ja sosiaaliset ominaisuudet vaikuttavat paljonostopäätöksien tekemiseen.

Ostoksen tärkeys ja riskisyys vaikuttavat siihen,kuinka pitkä ja monimutkainen ostoprosessi on. Ostoprosessin tunteminen ontärkeää, jotta nähdään minkä vaiheiden aikana asiakastyytyväisyys muodostuu jamiten siihen voi vaikuttaa. Alkuperäisestä Engel-Kollat-Blackwellin (1995)seitsemänvaiheisesta kuluttajakäyttäytymisen mallista on tehty useitavariaatioita, joista yleisin on muunmuassa Kotlerin (1997) ja Solomonin (1999)käyttämä viisivaiheinen ostopäätösprosessin malli.   

x

Hi!
I'm Mary!

Would you like to get a custom essay? How about receiving a customized one?

Check it out